tiistai 7. elokuuta 2012

Toinen maailmansota loppui67 vuotta sitten elokuussa, mutta hinta oli kauhea. Japani antautui vasta Hiroshimaan (6. 8. 1945) ja Nagasakiin (9. 8. 1945) pudotettujen ydinpommien niitettyä kuolemaa sadoille tuhansille Nousevan auringon maan asukkaille. Ydinaseisiin ei ole sittemmin tartuttu tappamistarkoituksessa. Peloteltu niillä on sitäkin enemmän. Jo pelkkä valmistus ja olemassaolo riittävät pitämään yllä kauhun tasapainoa.

Nykyisillä atomiaseilla on mahdollista tuhota monta maapalloa. "Ydinperheeseen" liittyy aina vain uusia jäseniä. Meneekin yli ymmärryksen, mitä käytännössä tapahtuu, jos joku Pekingissä tai Pentagonissa painaa maailmanlopun nappia.

Niin maailmanloppu, siitä  kirjoitetaan paljon Raamatussa. Meidän kannattaa lukea Johanneksen ilmestystä, jos tahdomme tunnistaa viimeisten aikojen yleiset piirteet. Tosin  sen, että luodun maailman viimeinen päivä tulee yllättäen kuin varas yöllä, sanoi jo Jeesus itse. Kongi voi kumahtaa, ennen kuin olet lukenut tämän tekstin loppuun tai vasta miljoonien vuosien päästä.

Jumalalle on tuhat vuotta kuin yksi päivä ja yksi päivä niin kuin tuhat vuotta. Hän on ajaton ja rajaton. Koska meidän henkinen näkökenttämme on kapea ja kykymme katsoa tuleviin tunnetusti huonon puoleinen, sopii itse kunkin varoa sanojaan. Yksi asia on sentään pakko todeta: ihmiskunnalla on ollut edellytykset toteuttaa ilmestyskirjan näyt käytännössä vasta viime vuosisadan puolivälin paikkeilta asti. Elämme ensimmäistä kertaa aikaa, jolloin ihminen pystyy omin voimin aiheuttamaan maailmanlopun. Jumala ei ole vielä sallinut hänen tehdä niin.

Johanneksen kuvaus viimeisistä ajoista tuntuu hämmästyttävän tutulta. Ei hän tietenkään käyttänyt postmodernin tieto- ja teknologiayhteiskunnan käsitteitä, mutta symbolit puhuvat puolestaan. Olemme tekemisissä jo monenkinlaisten pedon merkkien kanssa. Avaruusteknologiaa voidaan käyttää väärin niin, että tellus repeää ja tähdet putoilevat. Ronald Reaganin tähtien sodassa asuu maailmanlopun meininki.

Mali eli koiruoho/saastuminen hämmästyttää minua eniten. Mistä kaksi tuhatta vuotta sitten puhtaassa ympäristössä elänyt vanhus tiesi, että luonto lopulta kostaa? Merkkejä mistään sellaisesta ei enempää Pathmoksella kuin muualla näkynyt.

Pelkäätkö muuten maailmanloppua? Minä en. Jeesus on luvannut palata luoksemme ja sen Hän on myös tekevä. En aina jaksa rakastaa edes Häntä, mutta Hän jaksaa aina rakastaa minua. Niin myös sinua nyt, aina ja iankaikisesti. Amen.


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti